Juhlapaikan etsintä Hämeenlinnassa

Olemme mieheni kanssa Hämeenlinnasta kotoisin ja häät halusimme myös juhlia kotipaikkakunnalla. Vuosien mittaan kun olin ystävien hääsunnitelmia seurannut, olin huomannut kuinka vähissä erilaiset ja kiinnostavat juhlapaikat Hämeessä ovat.

Varteenotettavia vaihtoehtoja meille olivat:

 Vanajanlinna

Aulangon kavaljeeri

Petäys

Kankaisten marjatila

Katisten kartano

 
Kaikki ovat hyvin erilaisia, mutta niissä on yhteistä aito tunnelma ja upeat puitteet. Ei tarvitsisi peitellä mitään vaan ne olisivat valmiita juuri sellaisinaan. En tiedä kuinka paremmin selittää tätä, mutta ne olivat vain valmiita paketteja kokonaisuudeltaan. Ja useissa ympäristöt tietenkin hienona lisänä!

Isona miinuksena noissa on a-oikeus. Hinta pompahtaa hetkessä yli budjetin. Yksi erosi tässä asiassa ja se oli Kankaisten marjatila. Varsin ihana paikka, edullisempi ja omat juomat saisi viedä! Ykkösvaihtoehto...myös monilla ystävilläni. Siellä on siis monet tutut ja ystävät häitään viettänyt, itsekin ollut yhdissä vieraana ja toisissa kaasona. Mietin että olisi ihana löytää joku ihan oma paikka. Ystävieni häät siellä ovat olleet tyyliltään näin lyhyesti sanottuna rustiikkiset. Mitkä ovatkin kuin tehdyt sinne ympäristöön! Meidän tyyli on enemmän modernimpi ja olisi mielestäni hieman riidellyt marjatilan kuin monen muunkin yllä mainitun paikan olemuksen kanssa.

Kaason hommissa Kankaisten marjatilalla.. onnistunut asukuva minusta ja miehestäni ;)

Sopivaa paikkaa ei siis ollut löytynyt. Olimme kuitenkin olleet jo niin monta vuotta yhdessä, että odottaminen ei haittannut kunhan joku päivä saisimme meidän unelmahäät. Kesällä 2012 löysin ihan sattumalta meille paikan. Ja se oli vasta rakenteilla silloin. Odottaminen siis palkittiin! Sen jälkeen kävimme kihloja katselemassa ja nopeasti se kosintakin sieltä tuli.

Kovan etsinnän jälkeen olimme löytäneet siis paikan Kokoushuvila Kielorannan. Muutama päivä kihlojen (8.8.2012) jälkeen ystävämme tulivat käymään. Ystäväni Jenni kysyikin että mikä on hääpäivä? Olin aina sanonut että kun kihloihin menen päätämme heti päivän ja mielellään ne olisi max. 2 vuotta kihlojen jälkeen. Minulle kihloihin menon jälkeen n selvää että häitä aletaan suunnitella. Vastasin että kesällä 2014, mutta päivää emme olleet edes tajunneet katsoa! Jenni kaivoi kalenterin esiin.

Jenni: Alku- vai loppukesä?

Ulla: Alku.

Jenni: Ennen juhannusta?

Ulla: Joo.

Jenni: 14.6?

Ulla: Se on äitini syntymäpäivä.

Jenni: Haittaako se?

Äitini on aika herkkis.. "ei voisi paljon parempaa synttärilahjaa saadakkaan". Ei täytä täysiä kymppejä niin sehän kävisi. Äitini muisti meidän juhlapaikka haaveen, Kielorannan. "Tietysti, Kielorannassa Kielon päivänä!" Eihän sitä nyt voinut enää pähkäillä. Kylläpäs on nyt kornia juttua, mutta..

Me mennään naimisiin äitini syntymäpäivänä 14.6 eli Kielon päivänä Kielorannassa.

Niin ja mä haluan kieloja häihini!

Tästä päästäänkin hienosti Kielorannan esittelyyn..